Arvoisensa uusi elämä

Tuli keväällä muutettua aika nopsasti pois Jyväskylästä kun puolisolla alkoi työt toisessa kaupungissa. Ehdin kuitenkin tehdä näyttötyöni ennen sitä.

Olin suunnitellut vanhan hääpukuni materiaalien uudelleen käyttöä jo vuoden, mutta vasta koulussa saatujen oppien turvin uskalsin lähteä oikeasti toteuttamaan suunnitelmiani. Halusin siistin jakun jossa on kuitenkin särmää, koska sisäinen punkkarini ei koskaan täysin väisty pastellisöpöilyn tieltä.

Tässäkin käytettiin pohjana henkilökohtaista peruskaavaa, mutta säätämistä oli enemmän kuin kukkamekossa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun tein herrainkauluksen oikeaoppisesti ja se olikin koko homman vaikein osuus.

Tähän tuli oikein vuorikin, minkä ansiosta vältyttiin päällitikkauksilta.

Ei ollut helpoimasta päästä, mutta valmiiksi tuli!

Lisään tähän vähän parempia kuvia jos ja kun niitä tulee otettua.

Kukkamekko

Koulu työ tämäkin!
Opettaja huomasi, että tykkään 80-luvun kuoseista ja toi miulle kukkakankaan oletettavasti juurikin 80-luvulta, joka ei ollut kellekään muulle kelvannut. Miusta se oli ihana! Päätin aika nopeasti että teen siitä kesämekon itselleni.

Heti suunnittelu vaiheessa tiesin että mekossa pitää olla taskut, se suurin puute monissa nykyisissä naistenvaatteissa. Halusin myös jonkin jännän yksityiskohdan ja päätin keventää selkää tekemällä sinne aukon. Toimii hyvin ikkunana mahdollisille tuleville tatuoinneille!

Tämä oli ensimmäinen kerta kun sovelsin henkilökohtaista peruskaavaa, jonka teimme koulussa. Yläosa oli suht yksinkertainen, joten mitään kovin isoja muutoksia ei tarvittu. Helma melkeimpä tuotti enemmän päänvaivaa symmetrisillä laskoksillaan.

Ja tättärää! Tämmöin siitä tuli!

Ompelin tässä ensimmäistä kertaa onnistuneesti piilovetoketjun, josta iso kiitos kyseiseen hommaan tarkoitetulle paininjalalle. Tein myöhemmin samasta kankaasta myös käsilaukun.

Hattuja

Koulun merkeissä tuli osallistuttua parina viikonloppuna hattukurssille. En pahemmin käytä hattuja, paitsi talvella pipoja, joten en oikein osannut odottaa mitään. Kesti myös hetken ennenkuin osasin päättää minkä tyyppisen hatun haluan tehdä.

Tekeminen olikin sitten millintarkkaa puuhaa, mutta voi pojat ku tykkäsin! Ensimmäisenä viikonloppuna tein tämmöisen lierihatun. Ja juu se on edelleen samaa kangasta jota käytin rahipatjassa ja kangaskassissa.

Toisena viikonloppuna otin mukaan paloja pinkkiä farkkua. Palat olivat kuitenkin sen verran pieniä, ettei niistä yksinään olisi saanut hattua. Mutta onneksi koululle on lahjoitettu paljon uusiokäyttöön tarkoitettua materiaalia, joista löysin omaan silmään tarpeeksi vaaleaa farkkua pinkin kaveriksi.

Tykkään tästä lätsästä ihan kauheasti! En edelleenkään ole täysin hattu ihminen koska tykkään pitää hiukseni esillä, mutta tulen varmasti käyttämään näitä. On myös täysin mahdollista että innostun tekemään lisää hattuja vapaa-ajalla.

Pikku apulainen

Olisihan sitä koulussa tehtyjä hommia kuvaamatta ja esittelemättä, mutta just nyt on aikas kiire yhden toisen projektin kanssa (josta lisää joskus ens vuoden puolella). Joten pidetään pieni tauko että voin esitellä suosikki apurini ompeluhommissa:

Kali

 Kali on 7 vuotias tyttökissa ja asustanut meillä 6 vuotta. Hieman arka ja säikky varsinkin uusia ihmisiä ja otuksia kohtaan ja erittäin perso ruualle ja kuminauhoille. Kali on kuitenkin kiinnostunut perheensä tekemisistä ja tykkää toisinaan osallistua itsekkin, kuten yllä olevassa kuvassa jossa suunnittelimme yhdessä tilkkupeittoa.

Pieni seikkailu mm. kankaiden uumeniin kelpaa myös.

Toisinaan Kali tulee syliin nukkumaan. Vaikka istuisinkin ompelukoneen ääressä, ei tunnu surruttelu kauheasti haittaavan. Ainoa miinus puoli Kalin osallistumisesta on se että projektini ovat täynnä kissankarvoja heti alkumetreiltä asti.

Niistä t-paidoista vielä

Muistatteko vielä kun kerroin tuunanneeni koulussa ylijäämä t-paitoja? No projektista voi lukea lisää Luova kiertotalous blogista, josta löytyy esimerkkikuvista toinen miunki paidoista!

Siihen liittyen tein vielä paidoista ylijääneistä paloista Hilja nukelleni pari vaatekappaletta.

zero waste!

Histelit

Histelit eli historian elävöityksessä käytetyt vaatteet ja varusteet.

Harrastan siis jonkin verran historian elävöitystä, tai ainakin edellisessä kotikaupungissa kuuluin yhdistykseen nimeltä Björnfell. Liityin aluksi puolisoni mukana viikinkimiekkailun takia, mutta kiinnostuin sitten matkalla muustakin ja miulta jäi lopulta miekkailu kokonaan pois. Kahtena vuonna osallistuin Björnfellin kanssa Wiipurintien markkinoilla viikinkileirin elävöitykseen ja jonkinlaiset rautakautisen pohjoismaalaisen vaatteet ja varusteet oli saatava.

Ensimmäisenä vuonna en kesätöiden takia ehtinyt ja jaksanut tehdä mitään kauhean hyvin.

Tästä siis huppu, tunika ja housut on itse tehty Eurokankaan laareista löytyneistä pellava paloista. Vyö ja pussukka puolison tekemät.

Seuraavana vuonna sitte vähä paremmin. Lähinnä korjailin vanhoja.

Helmassa ja hihansuissa oleva nauha on ostettu Tallinnan reissulla, mutta vyötäisillä oleva nauha on itse tehty. Meillä oli tosiaan juurikin Björnfellin kautta yhtenä iltana opastusta lautanauhojen tekoon ja sain tämmöisen väännettyä. Meni siis kauemmin kuin se yksi ilta.

Vähän otin työvaiheestakin kuvaa. "Laudat" on tehty pizzalaatikosta ja hyvin toimivat. ;)

Vaattehita

Fashion Monster takin lisäksi on tullut pari muutakin vaatekappaletta tehtyä.

Alotetaan tällä hameella jonka tein ensimmäisen kerran jo ties kuinka monta vuotta sitten äidin vanhoista verhoista. Se oli aluksi huomattavasti isompi ja muhkeampi, mutta vaatemaun kehittyessä muokkasin sen sirommaksi. On tullut käytettyä sen jälkeen enemmän.

Sitte mie löysin tän kankaan joka sopi täydellisesti kauluspaidaksi. Ja koska en edelleenkään käytä kunnon kaavoja, käytin mallina kahta jo omistamaani paitaa. Kutsun tätä bi-paidaksi, koska värit ovat suunnilleen samat kuin biseksuaalisuus lipussa ja olen aika avoimesti bi.

Sit piti saada siskon juhliin joku bolero nii tekaisin sitte aamulla hätäpäissäni tämmösen. Oisin ehkä pistäny enemmän niittejä jos ois ollu aikaa, mutta menkööt nyt noin.

Vuorena on vanha lakana, mutt sitä ei tarvi kertoo kellekää. Tuosta vielä selfie jossa se näkyy päällä.

Ja viimesenä, muttei todellakaan vähäisimpänä sain vihdoin ja viimein monen vuoden tuskailun jälkeen tämän Star Wars kaulaliinan valmiiksi!

 En ihan äkkiä tee vastaavaa toiste, mutta jos joku muu haluaa kokeilla niin ohje löytyy täätlä.