Arvoisensa uusi elämä

Tuli keväällä muutettua aika nopsasti pois Jyväskylästä kun puolisolla alkoi työt toisessa kaupungissa. Ehdin kuitenkin tehdä näyttötyöni ennen sitä.

Olin suunnitellut vanhan hääpukuni materiaalien uudelleen käyttöä jo vuoden, mutta vasta koulussa saatujen oppien turvin uskalsin lähteä oikeasti toteuttamaan suunnitelmiani. Halusin siistin jakun jossa on kuitenkin särmää, koska sisäinen punkkarini ei koskaan täysin väisty pastellisöpöilyn tieltä.

Tässäkin käytettiin pohjana henkilökohtaista peruskaavaa, mutta säätämistä oli enemmän kuin kukkamekossa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun tein herrainkauluksen oikeaoppisesti ja se olikin koko homman vaikein osuus.

Tähän tuli oikein vuorikin, minkä ansiosta vältyttiin päällitikkauksilta.

Ei ollut helpoimasta päästä, mutta valmiiksi tuli!

Lisään tähän vähän parempia kuvia jos ja kun niitä tulee otettua.

Kukkamekko

Koulu työ tämäkin!
Opettaja huomasi, että tykkään 80-luvun kuoseista ja toi miulle kukkakankaan oletettavasti juurikin 80-luvulta, joka ei ollut kellekään muulle kelvannut. Miusta se oli ihana! Päätin aika nopeasti että teen siitä kesämekon itselleni.

Heti suunnittelu vaiheessa tiesin että mekossa pitää olla taskut, se suurin puute monissa nykyisissä naistenvaatteissa. Halusin myös jonkin jännän yksityiskohdan ja päätin keventää selkää tekemällä sinne aukon. Toimii hyvin ikkunana mahdollisille tuleville tatuoinneille!

Tämä oli ensimmäinen kerta kun sovelsin henkilökohtaista peruskaavaa, jonka teimme koulussa. Yläosa oli suht yksinkertainen, joten mitään kovin isoja muutoksia ei tarvittu. Helma melkeimpä tuotti enemmän päänvaivaa symmetrisillä laskoksillaan.

Ja tättärää! Tämmöin siitä tuli!

Ompelin tässä ensimmäistä kertaa onnistuneesti piilovetoketjun, josta iso kiitos kyseiseen hommaan tarkoitetulle paininjalalle. Tein myöhemmin samasta kankaasta myös käsilaukun.

Hattuja

Koulun merkeissä tuli osallistuttua parina viikonloppuna hattukurssille. En pahemmin käytä hattuja, paitsi talvella pipoja, joten en oikein osannut odottaa mitään. Kesti myös hetken ennenkuin osasin päättää minkä tyyppisen hatun haluan tehdä.

Tekeminen olikin sitten millintarkkaa puuhaa, mutta voi pojat ku tykkäsin! Ensimmäisenä viikonloppuna tein tämmöisen lierihatun. Ja juu se on edelleen samaa kangasta jota käytin rahipatjassa ja kangaskassissa.

Toisena viikonloppuna otin mukaan paloja pinkkiä farkkua. Palat olivat kuitenkin sen verran pieniä, ettei niistä yksinään olisi saanut hattua. Mutta onneksi koululle on lahjoitettu paljon uusiokäyttöön tarkoitettua materiaalia, joista löysin omaan silmään tarpeeksi vaaleaa farkkua pinkin kaveriksi.

Tykkään tästä lätsästä ihan kauheasti! En edelleenkään ole täysin hattu ihminen koska tykkään pitää hiukseni esillä, mutta tulen varmasti käyttämään näitä. On myös täysin mahdollista että innostun tekemään lisää hattuja vapaa-ajalla.